Kuntatyöntekijät olivat viime vuonna keskimäärin yli kolme työviikkoa poissa työstä oman sairauden takia. Eniten sairastavat sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät, osoittavat uusimman Kunta10 –tutkimuksen tulokset.
Sairauspoissaolojen määrä kunta-alalla oli tasaisessa laskussa vuosina 2008–2013, mutta on sittemmin tasaantunut. Viime vuonna sairauspäiviä oli kunta-alalla keskimäärin 16,7 työntekijää kohti.
Korkeimmillaan luvut olivat vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä sairauden takia.
– Kun poissaolokäyriä vertaa työttömyyslukuihin, huomaa, että ne menevät keskenään täysin eri suuntiin, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Oksanen.
Laman alla sinnitellään
Oksasen mukaan ihmiset sinnittelevät huonoina aikoina töissä kipeinäkin, koska pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Lisäksi kunnissa on 2000-luvulla panostettu paljon henkilöstön hyvinvointiin ja ongelmien varhaiseen puuttumiseen.
Ammattiryhmien erot ovat pysyneet suhteellisen tasaisina koko 2000-luvun ajan, mutta ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet. Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 21 päivää ja alle 40-vuotiaat 14 päivää. Viime vuonna näiden ikäryhmien välinen ero oli puolittunut.
– En tiedä, onko optimaalinen taso jo saavutettu, vai voiko sairaspäiviä vielä vähentää. Jos talvella kiertää parikin ärhäkkää influenssaa, se näkyy väistämättä tilastoissa.
Vuotuiset keskimääräiset sairauspäivät kunta-alalla, suuret ammattiryhmät. Lähde: Kunta10 -tutkimus, Työterveyslaitos.
Johtajat sairastavat vähiten
Eniten kunta-alalla sairastavat ruumiillista työtä tekevät sekä palvelu- ja hoitotyöntekijät, vähiten johtajat ja erityisasiantuntijat.
Ruumiillista työtä tekevien sairauspäivien määrä on kuitenkin laskenut yli 13 prosenttia vuodesta 2000. Samaan aikaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on vähentynyt ruumiillista työtä tekevien parissa, mutta se ei Oksasen mukaan yksistään riitä selittämään lukuja.
Asiaan liittyy myös kunnissa tehdyt tukipalvelujen uudistukset ja ulkoistukset.
– Niiden myötä ruumiillista työtä tekeviä on siirtynyt palvelu- ja toimistotehtäviin. Entisiin töihin ovat ehkä jääneet kaikkein hyväkuntoisimmat, Oksanen pohtii.
Hoitajat kovilla
Eniten sairauspoissaoloja oli sosiaali- ja terveysalalla. Heistä sairauspäiviä oli runsaimmin sairaanhoitajilla (20 pv), lähihoitajilla (26 pv) ja kodinhoitajilla (31 pv). Hoitajat sairastivat jopa neljä kertaa enemmän kuin muut työntekijät. Lisäksi sairauspoissaolojen määrä on kasvanut vuodesta 2015.
Kehitystä selittävät Oksasen mukaan osittain tulotaso ja koulutus, osittain työn kuormittavuus, eli työmäärän ja kiireen lisääntyminen.
– Tulokset ovat erityisen huolestuttavia sote-uudistuksen kannalta.
Vuotuiset keskimääräiset sairauspäivät, sote-ammatit. Lähde: Kunta 10 -tutkimus, Työterveyslaitos.
Oksasen mielestä eniten sairastavat ammattiryhmät tarvitsevat erityistä tukea työkyvyn ylläpitämisessä muutoksen keskellä. Uudistuksen eri puolet tuntuvat hoitajilla selvästi myös siksi, että he ovat yleensä ensimmäisenä asiakasta vastassa.
– Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen. Sote-organisaatioilla on jatkossa täysi työ huolehtia, että tavoite saavutetaan myös oman henkilöstön osalta, muistuttaa Oksanen.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.
Lue lisää tutkimuksesta Työterveyslaitoksen verkkosivulta.